1. Mitä olette ostamassa

Haluatteko ostaa yksittäisiä työnohjauskertoja, toisinsanoen ohjaustapaamisia sovitulla aikataululla, vai laajemmin työnohjauspalveluita, jotka tukevat koko työyhteisön oppimista, kehittymistä ja työhyvinvointia?

Joillekin organisaatioille työnohjaus on ensisijaisesti työsuhteisiin liittyvä velvoite tai yksittäisiin tilanteisiin vastaava toimenpide. Tällöin on hyvä huomioida, että työhyvinvointi, ammatillinen kasvu ja ryhmädynamiikan kehittäminen vaativat pitkäjänteistä ja jatkuvaa työskentelyä. Esimerkiksi monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa säännöllinen työnohjaus on olennainen osa laadukkaan ja vaikuttavan asiakastyön tukemista. Se sitoo työyhteisön jäseniä osallistumaan ohjaukseen sekä tuomaan omia työtilanteitaan aktiivisesti tarkasteluun.

Työnohjauksen ytimessä on työn reflektointi ja kehittäminen – yksilö-, case- tai ryhmätasolla. On hyvä muistaa, että työnohjaaja ei ratkaise työn arjessa esiin tulevia ongelmia organisaation puolesta, mutta voi auttaa työntekijöitä ja ryhmiä tunnistamaan uusia näkökulmia ja toimintatapoja. Organisaation johdolla on keskeinen rooli siinä, miten työnohjauksen tavoitteet määritellään ja kuinka sen anti hyödynnetään osana jatkuvaa kehittämistä.

Monet työnohjaajat tarjoavat lisäksi räätälöityjä palveluja. Perinteisten ohjaustapaamisten rinnalle voi sisällyttää esimerkiksi case-työnohjausta, johon tuodaan suoraan käsiteltäväksi vaativia asiakastilanteita, tai koko työyhteisöä kehittäviä ryhmäprosesseja. Suuremmissa organisaatioissa työnohjaus voidaan integroida osaksi laajempaa työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen strategiaa. Tällöin työnohjaajan rooli voi laajentua myös johdon ja esihenkilöiden sparraamiseen, toimintakulttuurin tukemiseen sekä muutostilanteiden tukemiseen.

2. Mitä se maksaa?

Minkä verran olette budjetoineet työnohjauspalveluihin? Työnohjaajat hinnoittelevat palvelunsa tyypillisesti tapaamiskohtaisesti (esim. 90 minuutin ohjaus), tuntiperusteisesti tai kiinteällä sopimushinnalla esimerkiksi koko ryhmäprosessille tai kaudelle. Pyytämällä useamman tarjouksen saatte paremman kuvan siitä, millainen hinnoittelumalli vastaa juuri teidän tarpeitanne.

Hinnan lisäksi on hyvä tiedostaa, miten työnohjausprosessin toteutustapa vaikuttaa kokonaiskustannuksiin. Esimerkiksi joidenkin työnohjaajien kanssa voidaan rakentaa tavoitteellinen ja etukäteen suunniteltu ohjausprosessi, jossa edetään systemaattisesti sovittujen teemojen mukaan, kun taas toisinaan työnohjaus voi jäädä yksittäisten kertojen varaan ilman selkeää jatkuvuutta. Pitkäjänteisesti rakennettu prosessi voi aluksi näyttää kalliimmalta, mutta sen vaikuttavuus ja hyöty työn kehittämisessä ovat yleensä suuremmat.

Työnohjauspalveluiden hankintaan liittyy myös usein piilokustannuksia, joita ei aina huomioida budjetointivaiheessa. Tällaisia ovat esimerkiksi työntekijöiden työajan käyttö ohjauskertoihin osallistumiseen sekä mahdollinen matkustusaika silloin, kun ohjaus järjestetään paikan päällä eikä etänä. Toisaalta on syytä huomioida myös säästöpotentiaali: hyvä työnohjaus voi vähentää työuupumusta, lisätä työtyytyväisyyttä ja parantaa asiakastyön laatua – kaikki nämä vaikuttavat organisaation kokonaistoimintaan ja kustannuksiin pitkällä aikavälillä.

Työnohjauspalvelun kustannus on vain osa työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen kokonaiskustannuksista. Siksi onkin hyvä tarkastella palvelua hankittaessa myös sitä, miten työnohjaus integroidaan osaksi organisaation muuta kehittämistyötä ja millaisia vaikutuksia siitä tavoitellaan.

3. Lopuksi sopimukset kuntoon

Työnohjaajat eivät ehkä tiedäkään, kuinka paljon heistä puhutaan etunimellä työyhteisöissä. Heistä muodostuu usein tärkeä tukihenkilö työn arjessa, mutta on tärkeää muistaa, että työnohjaaja ei ole organisaation työntekijä. Hänelle ei voi lähettää sähköpostia ja määrätä käsittelemään akuuttia asiakascasea seuraavassa aamun palaverissa, sillä työnohjaussuhdetta ei ohjata työnantajan direktio-oikeudella, vaan sen perustana on palvelusopimus.

Työnohjauspalveluiden yhteistyö sujuu parhaiten, kun organisaatio ja ohjaaja sopivat selkeästi, mitä palvelua tilataan ja miten ohjausprosessia viedään eteenpäin. On hyvä dokumentoida sopimukseen esimerkiksi ohjauksen tavoitteet, kesto, tapaamistiheys, osallistujat ja mahdolliset raportointi- tai palautekäytännöt. Näiden lisäksi on tärkeää sopia myös käytännön asioista: millä aikataululla ohjauskerrat sovitaan, mikä on peruutuskäytäntö, ja miten ohjausprosessin etenemistä seurataan yhdessä.

Työnohjauksen hyödyt realisoituvat parhaiten silloin, kun koko työyhteisö on tietoinen ohjauksen roolista ja kun organisaation johto tukee ohjausprosessia. Tämä edellyttää suunnittelua ja viestintää – työnohjaus ei ole irrallinen palvelu, vaan sen tulee palvella aidosti organisaation tarpeita. Esimerkiksi silloin, kun ollaan käynnistämässä uusia palvelumuotoja tai läpikäymässä muutostilanteita, työnohjaajan kanssa voi sopia erikseen fokusoitavasta sisällöstä.

Organisaation kannattaa myös varmistaa, että sopimuksessa on sovittu selkeästi ohjauksen peruutusehdoista ja aikatauluista, jotta ohjausprosessin jatkuvuus voidaan turvata. Työnohjauksen tilaajana organisaatiolla on vastuu seurata sovitun prosessin etenemistä ja tarvittaessa antaa palautetta heti, jos sovitut asiat eivät etene odotetulla tavalla. Tässäkin pätee sama periaate: työnohjaaja ei ole kollega tai esimies vaan ulkopuolinen asiantuntija, jonka kanssa laadukas yhteistyö edellyttää hyvää sopimuksellista pohjaa.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu työnohjaus on merkittävä voimavara sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisille. Selkeästi sovitut toimintatavat ja realistiset tavoitteet varmistavat, että ohjauksesta saadaan paras mahdollinen hyöty niin työntekijöille, asiakkaille kuin koko organisaatiolle.

Voit lähettää minulle sähköpostia tai soittaa. Vastaan mielelläni kaikkiin mieltäsi askarruttaviin työnohjauksiin liittyviin kysymyksiin.